OMAN KATON ALLE

Satakunnan Ilmailukerho joutui muutaman vuoden toimittuaan myymään moottorikoneen ja luopumaan Mäntyluodon hallista. Vailla omaa pysyvää toimipaikkaa kerhon toimintaa jatkettiin tilapäisissä tiloissa. Muun muassa Grunau 9 -konetta rakennettiin osittain Liinaharjan kartanon tarjoamassa tilassa. Vaikeinta oli sodanjälkeinen aika 1945-1955. Lentotoimintaa voitiin harjoittaa vielä jonkin verran 1940- luvun lopulla, jolloin kerholla oli käytössään saksalaisilta jäänyt sotilasparakki nykyisen itäisen alikulkusillan lähistöllä. Puolustusvoimat luovutti parakin Ilmailukerhon käyttöön vuonna 1945. Parakki kunnostettiin ja sinne tuotiin Grunau Babyn rakenneosat sekä Jämiltä saatuja Grunau 9:n osia, josya kunnostettiin kone tunnuksin IL-59. Alkuperäinen "Leo" oli kadonnut sodan melskeisiin. Grunau Baby II valmistui alkuvuodesta ja sai tunnukset OH-BAP. Kesällä aloitettiin kahden uuden "Harakka" -alkeiskoneen rakentamienn. Lentotoiminta aloitettiin keväällä Vihtori Lehtosen antaessa autoaan hinauskäyttöön. Lennokkitoiminnan kärkinimiä olivat Toivo Lumme ja Paavo Santanen. Harrastustuntimääräksi kirjattiin 4683.

Vuonna 1946 valmistui uusi Harakka H-10 ja seuraavana vuonna toinen Harakka H-28.

Kun parakki jouduttiin luovuttamaan, siirrettiin lentokalusto säilytettäväksi Lentorykmentti 1:n 5 -halliin, katon alle kuitenkin. Lentotoiminta loppui tällöin muutamaksi vuodeksi kokonaan.

Puheenjohtaja Arvo Vaarneen, Väinö Vuontilan, Osmo Aunion ja Pentti Piisin rohkealla ja kauaskantoisella päätöksellä kerho aloitti tyhjin käsin ja tyhjällä rahapussilla oman hallin rakentamisen Porin lentokentän alueelle 1950 -luvun alussa. Porin kaupunki oli vuokrannut tontin 50 vuodeksi. Ilmailutoimintaa tukeneiden ystävien avulla rakennushanke saatiin vietyä läpi niin, että syksyllä 1955 oma rakennus voitiin ottaa käyttöön. Jonkin verran varoja hankkeeseen oli saatu myös veikkausvoittovaroista. Työ suoritettiin osaksi kerhotyönä, osaksi urakkatyönä.

Hallin valmistuttua sen halliosa vuokrattiin joksikin aikaa TVH:lle parakkitehtaaksi. Vuokratuloilla saatiin hoidettua pahimmat menoerät. Hallin koko on 15x26 metriä. Rakennuksessa on hallin lisäksi puutyöhuone, kerhohuone ja varastotilaa. Lämmitys on alusta saakka hoidettu paloturvallisella kuumailmalämmityksellä.

Kaluston lisääntyessä ja toiminnan kasvaessa tarvittiin 1980 -luvulla lisää hallitilaa. Vanhan hallin pihapiiriin rakennettiin uusi 400 m²:n suuruinen halli. Kun vielä saatiin käyttöön Satakunnan Ilmailun Tukisäätiön hankkima 200 m²:n lennokkitoimitila Porin kaupungin keskustasta, Länsipuiston varrelta, olivat kerhon toimitilat vihdoinkin tarkoituksenmukaiset ja riittävät. Piikajärvelle kerho on rakentanut kaksi lentokonehallia ja hirsisaunan. Vuonna 2001 otettiin Piikajärvellä käyttöön Porin Ilmailukerhon Tuen omistama uusi asuntolarakennus.